Maan päivä 2018

World Earth Day

Maapallo kaipaa suursiivousta. Haluaisin uskoa, että useimmat meistä välittävät, mutta samalla aikaa tiedän myös sen, että niin kauan kun elämme mukavuudessa eivätkä ongelmat ole kotiovellamme, tarve korjata asioita jää parhaimmillaankin ajatuksen tasolle. Ehkä olen kyynikko, ehkä olen ainoa, joka ajattelee näin. Mutta muutos tapahtuu aivan naurettavan hitaasti. Uskon, että jos ihmiset todella ymmärtäisivät tai käsittäisivät, missä kunnossa asiat ovat, kukaan ei starttaisi autoaan huomenna. Tulisi maailmanlaajuinen ja kollektiivinen päätös kieltää fossiiliset polttoaineet. Se sama kollektiivi vaatisi puhtaampia energiaratkaisuja ja estäisi sellaisten jääräpäisten yritysten toiminnan, jotka edelleen pitävät voittoja ihmisiä tärkeämpinä. Valitettavasti ihmiskuntaa on helppo harhauttaa. Meidän työmme harhauttavat meitä, samoin uutiset, viihde, konsumerismi, raha, sosiaalinen media, älypuhelimemme ja sotamme. Tämän seurauksena Maan päivän 2018 tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Miten kaikki sai alkunsa?

Maan päivää vietetään 22. huhtikuuta joka puolella maailmaa, ja se on alun perin ideoitu maassa, joka on kaikista eniten vastuussa maailman yhteiskunnallisista ja ympäristöllisistä ongelmista: vanhassa tutussamme Yhdysvalloissa. 1960-luvun loppuun mennessä Yhdysvalloissa oli syntynyt keskustelua saasteiden vaikutuksesta, ja sitä nosti esiin entisestään Rachel Carsonin myyntimenestykseksi noussut kirja Äänetön kevät, joka käsitteli ympäristömyrkkyjen haitallista vaikutusta. Maan päivän luomisesta vastuussa oli henkilö nimeltä Gaylord Nelson, senaattori Wisconsinin osavaltiosta, joka yrittäessään luoda Maan päivää loi samalla uuden aallon ympäristöaktivismia.

Maan päivä on todellakin kasvanut syntyhetkestään: Ensimmäistä päivää vietettiin 1970 pääasiassa opiskelijoiden toimesta, vähän yli miljoonan ihmisen toimesta. Vuonna 1990 sen 20. vuosipäivää vietti yli 200 miljoonaa henkilöä, ja siinä vaiheessa osallistujia oli 141 maasta. Nykyään Maan päivää juhlitaan 192 maassa, se on yli 17 000 ympäristöjärjestön huomioima ja suurten kaupunkien isännöimä. Isäntäkaupunkeina ovat toimineet New York, Lontoo ja Madrid.

Mitä Maan päivällä halutaan saada aikaan?

Maan päivän tarkoituksena on kehittää kannatusta ja tietoisuutta ympäristönsuojelusta. Jokaisella kerralla päivä on kerännyt edellistä suuremman joukon viettämään sitä, ja sen myötä se on käsitellyt myös jatkuvasti erilaisia ongelmia. Sen tärkeimmät teemat ovat merien saastuminen, kaatopaikkojen jätteet, maapallon ekosysteemin säilyttäminen, ilmastonmuutos, ylikansoitus, ydinvoiman ongelmat, otsonikerros, maan likaantuminen ja monia muita.

Kuusi saavutusta

En ole naiivi. Olen optimistinen sen suhteen, että voimme pelastaa planeettamme, mutta en myöskään niele maailmanparannusta sellaisenaan. Maailmassa on aivan liian paljon vialla ja väärää tietoa on liikkeellä liikaa. Internetin pienissä tietopalojen takia on helppoa tarttua virheelliseen tietoon tai kuulla vain puolet tarinasta. Tämä luo hämmennyksen ja kiinnostuksen puutteen yhteiskunnallista ilmapiiriä, joista molemmat johtavat samaan päämäärään – mitään ei saada tehdyksi. Voisiko kelloa kääntää taaksepäin? Todennäköisesti ei. Lainatakseni Ben Affleckia Bruce Waynena vuoden 2017 Justice League -elokuvassa: ”Meillä on taipumusta ajatella, että tuomiopäivän kellossa on torkkuherätys.” Korni lähde lainaukselle, mutta täysin totta. Elokuva ei välttämättä tienannut niin suuria rahoja kuin studiopamput olisivat toivoneet, mutta se oli tarpeeksi suosittu siihen, että siitä tehtiin peli nettikasinolle. Mutta se tuhosta, tappiosta ja häpeämättömästä mainoksista, keskitytään positiiviseen eli siihen, mitä parhaillaan tehdään ja mikä meidät voisi pelastaa.

  1. Ilmastosopimuksen ratifiointi: Lokakuussa 2016 yhteensä 55 maata, jotka ovat vastuussa 55 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä ratifioivat Pariisin ilmastosopimuksen. Samana vuonna 4. marraskuuta se astui voimaan. Sopimuksen tarkoitus on saada maailmanlaajuisesti tapahtuva lämpötilan nousu sille tasolle, mitä se oli esiteollisella ajalla. Mammuttimainen tehtävä, etenkin kun ottaa huomioon, ettei esiteolliselle ajalle ole tarkkaa määritelmää tai vakiintunutta tapaa määritellä sitä. Tieteellinen spekulaatio on johtanut sen asettamiseen välillä 1720-1800.
  1. Vähemmän hiiliriippuvaisuutta: Iso-Britannia voi kehuskella sillä, että he ovat muuttaneet käyttämänsä sähkön puhtaimmaksi mitä se on ollut viimeiseen 60 vuoteen. Hiilen käyttö on laskenut ja sen tilalle on tullut uudistuvaa energiaa. Mutta puhutaanpa todella vaikuttavasta tekijästä , nimittäin Costa Ricasta. He eivät käytä hiiltä lainkaan. Maa voi hehkuttaa 100 % vihreää linjaansa! He eivät edes laita kaikkia munia yhteen koriin. Tuuli, geoterminen energia, aurinkoenergia ja kunnon vesisähköjärjestelmä yhdessä täyttävät Costa Rican energiatarpeen. Seuraavana tulevat Kanada, Ranska, Tanska, Skotlanti, Ruotsi ja Suomi.
  1. Sähköautot ovat totta: Ne eivät ole ainoastaan totta, vaan muuttumassa koko ajan suositummaksi, ja niihin liittyy sekä aitoja että piilotettuja toiveita. Kaikki suuret autoyhtiöt ovat valmistaneet oikeita, täysin sähköllä toimivia autoja, jotka voivat kilpailla jopa tehokkaiden fossiilipolttoaineilla toimivien kulkupelienkin kanssa. Vaikka täysmassatuotanto onkin vielä jonkin ajan päässä, on syytä uskoa, että se on tapahtumassa: sähköpolttoainekustannukset voisivat laskea vihreän energian tehokkaammalla käytöllä, mikä kasvattaa ostomarkkinoita ja täten luo huokeampia sähköautomalleja, joita on enemmän saatavilla.
  1. Tuulivoima saattaa puhaltaa kilpailijat pois: Tuulivoima kasvattaa suosiotaan ympäri maailmaa, ja jos tuotetuissa megawateissa mitataan, maailmaa johtaa Kiina. Kuulostaa uskottavalta, että maailman suurimmalla maalla sattuu olemaan maailman eniten tuulivoimaloita, etenkin kun ottaa huomioon, että suurin osa nykymaailman teollisuudesta tapahtuu Kiinassa! Yhdysvallat tulee toisella sijalla, ja sen jälkeen Saksa. Intia pitää viidettä sijaa ja kymmenentenä on Brasilia. Aavikkosijainnit, kevyttuuliset alueet ja laajat rannikkoalueet ovat alueina parhaita mahdollisia tuulivoimaloiden rakentamiseen, ja siihen niitä käytetäänkin.
  1. Laavaa! Norja: Tutkijat uskovat nykyään, että geotermistä energiaa voi ottaa talteen alueilta, jotka tunnetaan vulkaanisesta toiminnastaan. Norja on maa, joka on syntynyt käytössä kokonaan 130 tulivuoren selkään, johtaa maailmaa noiden tulivuorten hyötykäyttöön valjastamisessa. Itse asiassa jopa 25 % Norjan sähkön tarpeesta täytetään nykyään hyödyntämällä kuumaa vettä. Kaivautumalla magmantäyteisiin luoliin tutkijat ovat onnistuneet käyttämään lämpöä luomaan 230-asteista höyryä, ja muuntamaan sen sitten geotermiseksi sähköksi. Geotermisiä voimaloita on rakennettu alueille, joissa magma virtaa tarpeeksi lähellä – eli jopa viiden kilometrin syvyydessä!
  1. Maailmaa johtamassa: Mikään ei ole niin tehokasta kuin esimerkillä johtaminen, ja jos aiomme siirtyä koko ajan enemmän kohti uusiutuvaa energiaa, tarvitsemme johtajia, innovoijia, toivon majakoita ja inspiraatiota – maita, jotka ajavat kehitystä eteenpäin. Tällä hetkellä maat, jotka luovat trendejä ja asettavat uusia normeja ovat Ruotsi, Costa Rica, Nicaragua ja Skotlanti, joka vuonna 2015 tuotti kaikille kotitalouksille ainoastaan tuulisähköä.

Maan päivän 2018 tavoitteet

Maan päivän 2018 päätavoite on laittaa loppu muovisaasteelle – kunnianhimoinen mutta täysin elintärkeä ympäristön tarve. Juuri nyt, kun luet tätä artikkelia, meressä kelluu 5,25 biljoonaa muoviroskaa. 269 000 tonnia tästä merimuovista leijuu pinnalla, ja on spekuloitu, että neliökilometrissä vettä on neljä miljardia muovimikrokuitua. On sanottu, että meressä olevan muovin määrä saattaa olla painavampi kuin merieläimet yhteensä vuoteen 2050 mennessä, tieteellinen oletus, joka on hyvin uskottavaa kun otat huomioon, että joka ainoa minuutti yhden rekkakuormallisen verran muovijätettä kipataan mereen.

Maan päivä 2018 haluaa luoda tietoisuutta, avata keskustelukulttuuria ja sytyttää tarpeeksi tulia varmistaakseen, että emme vain vältä vuoden 2050 synkkää ennustusta, mutta myös saamme aikaan muutoksia, jotka voivat tuoda mukanaan pysyviä muutoksia. Tarkoitus on keskittyä ihmisluonteeseen ja -käyttäytymiseen muoviin liittyen, ja sitä aiotaan tehdä seuraavin keinoin:

  • Globaalin rakenteen käyttöönotto muovisaasteen säätelylle
  • Maailman väestön kouluttaminen ja ihmisten innostaminen vaatimaan hallitukselta ja yrityksiltä muovijätteen rajoittamista ja suurta vähentämistä.
  • Inspiroida ihmisiä tekemään muutoksia omassa elämässään käyttämällä muovia uudelleen, torjumalla ja vähentämällä muovinkäyttöä, sekä kierrättämällä muovia.
  • Työskentely opettajien, oppilaitosten ja oppilaiden kanssa, jotta muovin käyttö saadaan lopetettua.
  • Erilaisten organisaatioiden kanssa työskentely, jotta Maan päivä 2018 saadaan luotua uskottava pohja, jotta yhteistyökumppaneiden avulla muovisaaste saadaan pysäytettyä
  • Kaupunkien ja paikallisten hallitusten muovisaasteen poistamiseen tähtäävistä edistysaskelista kertominen globaalille yleisölle
  • Journalististen resurssien käyttäminen siten, että uutiset ongelmista ja niiden ratkaisuista voivat levitä

Maan päivän 2018 tarkoitus on luoda perustaa yllä mainituille tavoitteille. Samaan aikaan suunnataan päivän 50. vuosipäivään, jota juhlitaan vuonna 2020. Voimme vain toivoa menestystä, mutta meidän tulee myös pystyä toimimaan, jos haluamme olla osa ratkaisua emmekä osa ongelman jatkumista.

Lähteet:

https://www.earthday.org/
https://www.earthday.org/campaigns/plastics-campaign/
https://theconversation.com/six-articles-to-make-you-optimistic-about-the-planets-future-this-earth-day-76534