Nämä pelit feilasivat vuonna 2019

Videopelit, jotka levisivät vuonna 2019
Lahde: Pixabay

Videopelien hypettäminen on pelinkehittäjien ja -julkaisijoiden paljon käyttämä markkinointikeino, riippumatta pelin laadusta. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että usein nämä ylihypetetyt pelit epäonnistuvat lupausten täyttämisessä ja tuottavat pelaajalle pettymyksen. Epäonnistuminen johtuu usein joko siitä, että pelit eivät ole ihan sitä, mitä kehittäjät ovat luvanneet tai siitä, että odotukset on yksinkertaisesti luotu aivan liian korkeiksi. Kokosimme tähän artikkeliin listauksen vuonna 2019 julkaistuista peleistä, jotka eivät ihan yltäneet siihen, mitä niiltä odotettiin. Jos sinäkin olet jo kyllästynyt näiden pelaamiseen, kannattaa välillä koettaa jotain muuta ja testata esimerkiksi näitä laadukkaita kasinopelit!

Days Gone

Days Gone on avoimeen pelimaailmaan sijoittuva zombie-selviytymispeli, jossa hyödynnetään häivetekniikkaa. Siinä on konseptia kerrakseen, mutta kun peli vihdoin julkaistiin, ei Days Gone ollutkaan ihan sitä mitä siltä odotettiin. Peli ei oikein edes tiedä, mitä se haluaisi olla: siinä on elementtejä useammasta genrestä, mutta mikään niistä ei ihan osu nappiin. Tarina on geneerinen eikä toteutuskaan ihan onnistunut. Juonenkäänteet eivät kyenneet sulautumaan yhteen suuremmaksi kokonaisuudeksi. Days Gone ei yltänyt selkeään visioon, ja tuotti siksi pettymyksen.

Left Alive

Left Alive herätti paljon odotuksia. Front Mission -pelisarjan spin offina sillä oli jo valmiina fanikunta, joka kiinnostuneena odotti kuinka Left Alive eroasi pääsarjasta. Odotuksia lisäsi myös se, että pelin hahmoja on suunnitellut Metal Gear Solid -taiteilija Yoji Shinkawa. Kuitenkin kun peli julkaistiin Japanissa, jokin tuntui olevan pielessä. Viikon sisällä julkaisusta pelin hinta laski Japanin Amazonissa, mikä luultavasti oli ensimmäinen kunnon vihje sen laadusta. Kömpelö ohjaus, hutiloidut ammuskelukohtaukset sekä se fakta, ettei tarinalla ollut kunnon suuntaa tekivät Left Alivesta kuolleen jo syntyessään.

Travis Strikes Again: No More Heroes

Travis Strikes Again: No More Heroes -pelin oli tarkoitus oli sivutarina No More Heroes -sarjalle – sekä keino pitää fanit mukana kunnes pääsarjan kolmas osa julkaistaisiin. Vaikka ensimmäisen No More Heroes -pelin julkaisusta onkin aikaa jo lähes vuosikymmen, tämänkin varaan kasattiin aika lailla odotuksia. Valitettavasti Travis Strikes Again ei tunnu siltä sarjalta, jota fanit rakastavat – ei tunnelmaltaan eikä pelitavoiltaan. Siinä on hämmentävä ja sekava juoni. Peli myös toistaa itseään kahlaten läpi keskenään vaihtokelpoisia vihollisia uudelleen ja uudelleen. Tämän vuoksi se on myös pidempi kuin mitä sen olisi tarvinnut olla.

Jump Force

Jump Force herätti odotuksia tuomalla yhteen anime- ja mangahahmojen all star -kokoonpanon taistelemaan toisiaan vastaan. Kieltämättä herkullinen alkuasetelma, mutta kuinkas sitten kävikään? Valitettavasti ei kovin kummoisesti. Kun animet ovat tunnettuja hervottomista mutta samalla monimutkaisista juonistaan, olivat Jump Forcen hahmot hervottomia mutta siihen se sitten jäikin. Loppujen lopuksi kyseessä oli siis vain ylihypettäminen, eikä peli kohdannut sille ladattuja odotuksia.

Anthem

Anthem on myös loistava esimerkki pelistä, joka alitti sille kasatut odotukset totaalisesti. Sitä markkinoitiin Biowaren tyylisenä pelinä maustettuna live-palvelulla. Valitettavasti se oli kaukana siitä. Anthemin kerronta on paperinohutta. Lisäksi monia trailereissa nähtyjä ominaisuuksia ei vain löytynyt itse pelistä. Anthemia kehitettiin kuusi vuotta, mutta se ei  lukuisten päivitysten jälkeen ole lähelläkään sitä, mitä Bioware sen haluaisi olevan.

Pelin ohjain
Lahde: Pixabay

Crackdown 3

Crackdown 3 on jälleen yksi Xbox Exclusive -peli, joka tuotti pettymyksen. Peli yritti imitoida ensimmäistä osaa, ja onnistuikin siinä päällisin puolin. Itse taistelu kuitenkin toisti itseään puuduttavasti ja jatkuva tappelu alkoi väsyttämään. Moninpeli ei tarjoa mitään yllätyksiä eikä edes yritä tehdä sitä.

Harry Potter: Wizards Unite

Harry Potter: Wizards Unite on velhomaailmaan sijoittuva peli, joka käyttää Pokemon Go -kaavaa. Tämän yhdistelmän olisi pitänyt toimia, mutta sitä se ei tehnyt. Vaikka pelissä hyödynnetään kosketusnäyttöä loitsimiseen, itse peli tuntuu jo nähdyltä ja koetulta. Loitsujen käyttö myös kuluttaa energiaa, joten pelaajan täytyy olla jatkuvasti etsimässä paikkaa, josta sitä saa lisää. Pelissä myös oletetaan, että pelaaja tuntee Harry Potter -maailman hyvin. Sellainen pelaaja, joka ei ole siihen kovinkaan perehtynyt, saattaa kokea pelin hankalana.

Borderlands 3

Borderlands 3 ei ole huono peli, mutta sitä hypetettiin liikaa. Suurimmat ongelmat olivat tarinassa, jossa luotetaan paljolti sattumiin sekä sivujuonenkäänteisiin. Sekä Tales from the Borderlandsissa että The Pre-Sequelissa ilmaan jääneet cliffhangerit eivät saa pelissä mitään huomiota. Borderlands 3 on hyvä peli huonolla tarinalla.

Wolfenstein: Youngblood

Wolfenstein: Youngbloodista oltiin innoissaan. Setti uusia hahmoja tarjosivat mahdollisuuksia myös tarinankerrontaan. Valitettavasti tarina koostui sekotuksesta huonosti kehittyviä hahmoja ja ennalta-arvattavia juonenkäänteitä, eli todellisuus ja odotukset jäivät kohtaamatta.

The Sinking City

The Sinking City kertoo 1. maailmansodan veteraanista, joka on ryhtynyt yksityisetsiväksi. Hän saa häiritseviä näkyjä ja pystyy muuttamaan menneisyyttä tutkimalla rikospaikkoja. Tämäkään peli ei valitettavasti ollut sitä, mitä odotettiin. Pelimaailma tuntui hiukan liian robottimaiselta ja kömpelöltä.

Rage 2

Rage 2:ta ylistettiin ennen julkaisua erityisesti sen ammuntamekaniikan vuoksi. Kun peli tuli julki, se tuotti kuitenkin pettymyksen lähestulkoon jokaisella osa-alueella. Siitä yritettiin tehdä parempi kuin alkuperäisestä Ragesta, mutta lopputuloksena oli jokseenkin nolo jäänne aiemman sukupolven avoimen pelimaailman peleistä.

Pathologic 2  

Alkuperäinen Pathologic on päässyt jonkinlaiseen kulttimaineeseen, joten odotukset jatko-osaa kohtaankin olivat kovat. Valitettavasti kakkososa oli jopa liiankin uskollinen edeltäjälleen, sisältäen monet samat ongelmat. Pelissä on loistavia konsepteja, jotka kuitenkin jäävät kurjan toteutuksen jalkoihin. Sinällään tämäkin peli on hyvin mielenkiintoinen, mutta sen pelattavuus on surullisen huonoa.